Aamuihmetyksiä

                               Suojassa uteliailta katseilta

Olen pitkään ihmetellyt minne ruiskaunokit ovat kadonneet, mutta täältähän niitä aamulla ruispellosta löytyi vaikka kuinka paljon.

Mitähän dopingia tämä mökkipihan piharatamo on käyttänyt...

Pirkko poikineen aamupalalla

Aivan tien reunassa, kivikovassa maassa kasvaa tämä ruusupensas, asutusta ei ole lähimaillakaan eli kovin on outo paikka kasvilla, kukkia sentään ei ollut.

Tämä sieni ei houkuttele ottamaan pannulle, vaikka pinta näyttääkin munakkaalta.

Heljä

Tervetuloa kuistille

 Kuistimme on pieni, mutta silti riittävän kokoinen kahdelle aikuiselle. Tämä on lempipaikkani, etenkin silloin, kun ilta-aurinko värittää tilan. Ikkunasta on mukava seurailla järven tapahtumia; lintuemot uiskentelevat poikasineen, kalat hyppivät vedessä, voiko enempää toivoa.

Koska tila on kapea, kalusteiden on oltava sippoisia. Tämän kenkäkaapin teimme ylimääräisistä keittiön yläkaapeista, pintana vanhan mäntypöydän jatkopala, joka kavennettiin ja vahasin sen harmaaksi.

Emme todellakaan ole mitään rakentajia, tällaisia pieniä juttuja omaa  käyttöön olemme kuitenkin väkästäneet, enemmän tai vähemmän onnistuneesti. Ulkopehmustelaatikon teimme viimekesänä jämäpaneleista, oiva lisäpenkki kuistillemme.

Tällaisia koukkuja täältä löytyi, maalasin ne mustaksi ja eikun seinään.

Vanha lokerikko oli juuri sopivan kokoinen kapeaan tilaan. Kuistilla on sisäikkuna, peruja avokuistiajalta, remontissa se vaihdettiin ylhäältä aukeavaksi. Ikkuna on aika oleellinen valonantaja pieneen keittiötilaan.

                                         Heljä



Pihapiirissä

Varsinainen mökki on pienenpieni, noin 30 neliöinen, 60-luvun alussa rakennettu, puurunkoinen (ulkovuori viime kesänä hirsipaneloitu) peruskorjattu rakennus. Sitä olemme kunnostaneet tämän viiden vuoden ajan, jonka olemme olleet sen onnellisia omistajia. Joka kesä on jokin projekti menossa, uusia suunnitelmia jonossa odottamassa.

Tässä pihamme koristeena kallion kupeessa ovat pelastamani vanhan portin puut, jotka mieheni oli  jo polttamassa. Käsityksemme säilytettävästä ja hävitettävästä vanhasta tavarasta eroavat toisistaan aika lailla. Vanha perunakuokka ja lapio pääsivät paraatipaikalle .Mieskin on kyllä tyytyväinen näkymään.

Jos on vanhaa, pitää olla vastapainona jotakin uutta. Tämän Design linnunpöntön suunittelivat lapsenlapset papalle syntymäpäivälahjaksi. Vielä ei ole ehtinyt olla näyttöä pihamme lintujen suhtautumisesta uuteen pönttömalliin.

Pönttöpuun läheisyydessä on vanha Röllin Grilli, sen lienee mökin alkuperäinen omistaja itse  rustannut. Muutaman kerran olemme siinä makkarat käristäneet, mutta nyt se on rauhoitettuna monumenttina niin kauan kuin kestää romahtamatta.                                                                                                                                                          

Heljä

Olympiarenkaat

Eilisiltaisen rankkasateen jälkeen koko ranta oli täynnä puista tippuvien pisaroiden tekemiä renkaita.

                                                                          Heljä

Auringonlaskun aikaan

Näin upeat värit sain tallennettua illalla
                                                           

Heljä

Vanhat tutut täällä taas

Joka kevät nämä kaverit ilmestyvät rantaan ja viipyvät myöhäiseen syksyyn. Ei sotkuja laiturilla, ei pullan kerjäämisiä ja hiljaisiakin ovat,

                                                           
                                                          melkein kuin oikeat ...

                                                                        Heljä

Yhteiseloa



Tällaisia kavereita pihallamme vilistää, ottavat terassin aurinkoisimmassa paikassa lämpöä, sen kummemmin touhuistamme välittämättä. Tämä keloontunut puu on oiva lymyilypaikka.

                                                                    Heljä

Mustikoiden makua

Todistettavasti paikkamme on nimensä veroinen, rinteissä on jo mukavasti sinistä. Aivan vielä ei kannata ämpärin kanssa metsään mennä, sen verran oli raakoja joukossa. Nämä marjat syödään  aamupuuron kanssa tai aina maistuvassa mustikkamaidossa. Talvea varten kerättävät marjat löytyvät hieman kauempaa, paikka on salainen. Tämä muki on ollut monessa mukana, muutama kesä sitten siellä asusti viherpeippoäiti viiden poikasensa kanssa avokuistilla hyllyyn päällä. Hyvin yhteiselomme sujui, äitipeippo oli yllättävän rohkea.

                                                                         Heljä

Aamulenkillä

Olemme pyrkineet lenkkeilemään päivittäin, lähinnä kävellen, juoksuspurtteja välillä fiiliksen mukaan.

 Tänä aamuna kuuden jälkeen oli vain 10 astetta lämmintä, mutta aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta, joten olikin yllättävän lämmintä.

Tällaisina aamuina parasta on kaste, joka on verhonnut kauniisti kasvit ojanpientareella sekä kasvavan viljan. Loistava aloitus aurinkopäivälle!

Heljä